sunnuntai 4. marraskuuta 2012

Raskaushimotuksia, spydäri kaikilla herkuilla

Sunnuntaipyttipannun kruunaa tuoreet yrtit, Auran sinappi ja kerma

Niin tässä raskaudessa kuin edellisessäkin, mulla on noussut voimakkaita mielihaluja niitä arkistakin arkisempia suomalaisia ruokia kohtaan. Hetki sitten lentelin useamman viikon aikamoisissa janssonin kiusaus -unelmissa, mutten yrityksistä huolimatta saanut toteutettua täällä vastaavaa laatikkoa kuin Suomessa ja pettymys oli aikamoinen. Tässä tulee nyt toinen ihana suomalainen kotiruokalagenda: spydäri. Ja voi että meille maistui... Auran sinappi kruunaa kaiken :) Koska meillä tehdään aika harvoin perunaa, pyttipannuakin varten keitellään varta vasten perunoita - käyttäähän voisi ylijääneitäkin. 

Jos oikein innostuit pyttipannuista, katso myös usein kokkailemani pekonipyttipannu täältä.

Koko perheen herkkuspydäri (pyttipannu) 3:lle 

3 pitkää A-luokan lihanakkia (saksalaistyyppisiä) 
n. 6 kypsää perunaa 
1/2 punasipuli 
2 rkl voita 
2 pientä valkosipulinkynttä 
pieni palanen tuoretta punaista chiliä (n. 1,5 cm) 
mustapippuria myllystä 
1 tl suolaa, tai maun mukaan 
n. 2+ rkl Auran sinappia (tuotu Suomesta) 
n. 1 dl kermaa 
tuoretta persiljaa 
tuoretta basilikaa 
oliiviöljyä 

Koristeluun: yrttejä ja raakaa punasipulia 
Tarjoiluun: etikkapunajuuria 

Keitä perunat suolalla maustetussa vedessä valmiiksi. Pilko lihanakit, chili, valkosipulit ja punasipuli paistinpannulle ja paahda niitä miedohkolla lämmöllä oliiviöljyssä niin että saavat väriä ja paistuvat hyvin. Lisää sitten joukkoon pilkotut perunat, voi ja sinappi. Paahda hetki vielä perunoihin väriä. Mausta suolalla, pippurilla, kermalla, yrteillä ja oliiviöljylorauksella. Tarkasta maku. Tarjoile etikkapunajuurien kanssa.


Arkiruokaa 

Etikkapunajuuri kuuluu pyttipannun lisukkeeksi. Kokeile myös suolakurkkua ja paistettua kananmunaa.

Pyttipannu ja etikkapunajuuret

8 kommenttia:

Hiidenuhma kirjoitti...

Kaunis spydäri :)

Minulla tulee noita ruokamielihaluja ihan arkisiin ruokiin hyvinkin usein, enkä edes ole aikoihin ollut raskaana. Jaksankin lapsilleni (liian?) usein mainita, että hernekeitto on ollut aina yksi lemppareistani. Sinulla tietysti vaikuttaa lisäksi se, etteivät suomalaiset ruoat ole arkisia siellä kaukomailla.

Nanna kirjoitti...

Ai kuinka hienoja uutisia! Synnytätkö siellä?

Mausteinen Manteli kirjoitti...

hiidenuhma: kiitti ! no hernekeitto kuuluu munkin lemppareihin ;) Se on huvittavaa, että täällä se purkkihernari, yksi jonka näin Campellin hyllyssä, on ihan luksusruokaa kun vertaa suomeen, hinnaltaan ;)

Nanna: kiitti, juu synnytän täällä ;) täytyy alkaa pikasesti hakemaan sellasta erikoisempaa sanastoa kuin piikki tänne heti ja nyt...

Yaelian kirjoitti...

Jännää lukea raskauden ajan ruokahimoista;D Itselläni ei muistaakseni ollut minkäänlaisia ruokahimoja raskauden aikana;sen sijaan imettämisen aikana niitä tuli selvästi (rautapitoisia ruokia...)

Jonna kirjoitti...

Voi mahtavaa, onneksi olkoon.

Tuollaista spydäriä himoitakseen ei tarvitse olla edes raskaana ;-)

Omenaminttu kirjoitti...

Hieno uutinen!
Minulla oli tyttäreni odotusaikana himotuksena suolakurkut ja poikaani odottaessa porkkanaraaste rusinoilla :)
Mukavaa odotusta!

Mausteinen Manteli kirjoitti...

Yaelian: aijaa, tuollasesta imetyksen aikaisesta en ole kuullutkaan :) Katsotaan miten mun käy :)

Jonna: Kiitos kiitos :) No joo tällasia grilliruokahimotuksia on mulla ihan ilman raskauttakin ;)

Omenaminttu: Kivan terveellisiä himoja sulla ;) Kyllä mullakin oli loppupuolella sellanen aika intensiivinen appelsiinihimo esimoista odottaessa, mies sai kantaa selkä vääränä appelsiineja kotiin...

Rva Patalintu kirjoitti...

Ihanaa, paljon onnea!

Mulla ei ollut kummankaan kanssa mitään himotuksia, oli vaan juttuja mitä ei tehnyt mieli ja alussa mitä pystyi syömään. Kummankaan kanssa en voinut kuvitellakaan syöväni sieniä, vaikka yleensä niitä rakastan ja kakkosen kanssa en myöskään voinut olla edes samassa tilassa missä tehtiin kanaa. Mandariineja meni kilokaupalla :)