 |
| Superhelppo varioitava kahvipöytään - pienet leipäset |
Ulkomailla asuminen on tuonut mukanaan tietynlaista kyläilykulttuurin rikastumista. Täällä on tyypillistä, että miehen työkavereita ja joiltakin perhettäkin tulee istumaan iltaa tai muutoin vain päiväkahveille. Mukana saattaa tulla myös enemmän porukkaa, kuin on varsinaisesti ilmoitettu, jos siis saan tiedon etukäteen. Myös kaikenlaisista muista, kuin työyhteyksistä käy ihmisiä nykyään kylässä - kun on kotona niin myös tulee kutsuttua eri lailla ihmisiä arkena kylään.
Nyt räpsin tänne muutaman kuvan meillä tyypillisestä kahvipöydästä, kun saan vieraita, joita en ole koskaan tavannut ja tapaamisajasta päätellen ei ole kuitenkaan ruokavierailusta kyse. Miltäs teillä muilla näyttää? Itse tarjoan yleisimmin tällöin jotakin pientä helppoa suolaista ja makeaa sekä erikseen jotakin naposteltavaa vielä vain lapsia ajatellen. Yhdeksi suureksi hitiksi lasten keskuudessa ovat nousseet tällaiset luomuraksut, joista tuntuu pitävän monenikäiset lapset ja vähän vanhemmatkin. Tällä kertaa ostin maissi- ja sipuliraksuja. Pienenä suolaisena tarjoan usein yhtä tai kahta laatua täytettyjä leipäsiä (brasilialaisille hyvin vieras tarjottava mutta yleensä pitävät paljon). Jotain makeaa brasilialaisille on oltana aina ja tällä kertaa se oli pähkinä-suklaakakku suoraan leipomosta ;) Myös hedelmiä meillä on aina vadillinen pöydällä - joskus pilkon niitä lohkoina esille.
 |
| Pikkasen terveellisempiä lime-täytekeksejä sekä luomusipuli- ja maissiraksuja sekä viinirypäleitä lapsille |
Napostelu-tunnisteen alta löytyy paljon muutakin vastaaviin tilanteisiin sopivia tarjottavia kuten avokadoleipäset, chorizo-tomaattileivät tai vuohenjuusto-lakkahilloleipäsiä. Tällaiset leipäset voi kätevästi valmistaa etukäteen tosi nopeasti jääkaappiin kelmun alle odottamaan ja oikeastaan maustumaankin, jos tiedon vieraista ylipäätään saa etukäteen. Yrttejä mulla on parvekkeella ja leipää ja pestoa aina kaapissa, niin siitä syystä nämä leivät on meillä tosi yleisiä.
Brasiliassa olen totutellut aiemmasta poiketen pitämään ns. vierasvaraa, eli jotakin tarpeita on aina, mistä saa pyöräytettyä tarjottavaa. Ehkä se on osittain myös lapsen kautta tullutta kehitystä, ettei kaapit ammota tyhjyyttään kovin usein enää.
Kaikista ennakko-odotuksista huolimatta harvoin brasilialaiset tuttavamme juovat kahvia. Useimmiten valitaan kylmiä virvoitusjuomia kuten paikallista guaranaa. Tällä kertaa kyseessä oli sitten teenjuojia. Lapsille tarjoan useimmiten täällä hyvin suosittuja soijamehuja ja vettä.
Olen kokenut, että tällaisen kahvipöydän saan tehtyä vaivatta tilanteessa kuin tilanteessa - täällä kun ei ole tapana, että emäntä käyttää vierailuaikaa keittiössä puuhaamiseen. Silti joskus ihmetellään, miten nämä leivät oikein on syntynyt, että olenko ihan tosiaan itse koonnut, huh .. juu olen :)
Nyt olisi kiva kuulla millaisia bravuureja teillä on tarjota pikaisesti tai yllättäin ilmestyville vieraille? Olisiko jotakin täytettyjä leipiä helpompia vierasvarajuttuja takataskussa?
 |
| Luomupestoa (Töölöntorin laidalta herkkukaupasta roudattu), tomaattia, mozzarellaa, basilikaa, oliiviöljyä, balsamicoa, suolaa, pippuria |
 |
| Aina tuntuu raksuista menevän kaikki mitä esille laittaa, maistuvat kyllä minullekin :) |
 |
| Brasilialaisille pitää aina tarjota jotakin makeaa ;) Leivoin ja onnistun harvemmin vaikeissa makeissa leipomuksissa, ja siksi kiusaus kävellä naapurin leipomoon on kova. En ole myöskään mikään kova syömään näitä, niin luonnollisestikaan ei innosta tehdä itse jatkuvalla syötöllä ;) |
7 kommenttia:
Mielenkiintoista oli lukea tästä.Täällä on myös hyvin aktiivinen vierailukulttuuri,mutta nykyään kun on kännykät niin vierailuista tiedetään jo etukäteen. Koska en asu ihan keskustassa,niin yleensä on niin ,että enemmänkin minä olen se vierailija (yleensä kutsuttu) mutta välillä on tosi kivaa kestitä vieraita.Ihan yllätysvieraita ei olekaan ollut tässä parin viimeisen vuoden aikana,mutta jos sellainen tulisi niin aina on hedelmiä ja pähkinöitä esimerkiksi.Sitten jos jo tiedän tulevasta vierailusta niin tarjoilut ovatkin jo ihan eri luokkaa..
Sovittelet jatkossa aina sankarin viittaa yllesi ja otat kaikki kehut vastaan: "Ihan itse tein..." ;-)
Pakko kyllä tunnustaa, että meidän vierasvarat on ihan surkealla tasolla. Ei juuri käy niitä yllätysvieraita. Kyläilykulttuuri on kyllä ihan erilainen jo pääkaupunkiseudun ulkopuolella, ei lapsuuden kodistani kuivin suin tarvitse kenenkään lähteä.
Yaelian: Vierailijan rooliinkin piti totutella ostamalla kaappiin valmiiksi pieniä viemisiä, jos "tulee nopea lähtö naapurissa käymään" ;) Vieminen on melkein vaikeampi kyhätä kuin raapia kaapista jotakin vieraille omassa kotona ;)
Jonna: Suomessahan mulla useimmiten ammotti kaapit tyhjyyttään.. että ei se ihan helposti käynyt. Nyt on melkein jo oltava naposteltavaa kodinhoitajankin varalta, niin tulee pidettyä kaapissa kaikenlaista ;)
Taalla Australiassa taas ei tunnu juuri olevan tuontapaista kylakulttuuria, vaan yleensa tavataan ravintoloissa tai muilla julkisilla paikoilla (puistoissa, jne.) Silloin harvoin kun saan vieraita niin kokkaan sitten senkin edesta :-) Ruokaisat salaatit ja suolaiset piirakat ovat helppoja lounasvaihtoehtoja ja yleensa kaivelen pakastimesta pullaa ja pikkuleipia kahvivieraille. Yllatysvieraita ei meilla kay oikeastaan koskaan vaan aina sovitaan etukateen (jopa viikkoja ennen) koska tavataan. Onko se sitten city-kulttuurin tuomaa vai mita, en tieda mutta kaipaan kylla koti-Suomen "ekstempore" kylastelyja! :-)
Ihania leipäsiä. :-)
Täällä Intiassa harrastetaan vierailuja (niin sovittuja kuin yllätyskin), mutta tarjoamukset yllätysvieraille ovat yleensä aika pienet. Ei tarvitse olla monta lajia tarjottavaa, vaan yleensä on vaikka sellaisia suolaisia napostelusekoituksia tai sitten saattaa olla intialaisia makeisia, ja kahvia tai teetä tai ainakin lasi vettä. Jos vierailusta tiedetään ennalta, niin sitten saattaa olla useampaakin sorttia. Minusta on kiva, kun ei tarvitse ottaa tarjoamuksista hirveää painetta, kun ne vieraat tulevat kuitenkin ihmisten takia eikä niiden syötävien. Minulle on tämän sisäistämiseen mennyt tosi kauan, ja otin ennen aina hirveät paineet vierailuista ja tarjoamuksista, mutta nyt olen onneksi oppinut. Ei tarvitse olla itse tehtyä eikä tosiaankaan tarvitse olla montaa lajia.
Olen myös oppinut sen, että minun ei kannata pitää mitään vierasvaroja kaapissa, koska ne menevät omaan napaan kuitenkin, eikä sitten ole vieraille kuitenkaan mitään tarjottava. :-D
Meidän perheessä kuuluu aina olla pakkasessa karjalanpiirakoita, joita voi sitten lämmittää vieraille. Siihen voi varioida erilaisia päällysteitä. Mutta onko liian eksoottinen Brasiliaan?
Maria: Tuon muuten olen tajunnut kans, että entinen suosikkilounaani vieraita ajatellen, eli salaatti.. (helppo tehdä vaikka vieraat jo täällä jne.) Niin se ei oikeen tänä päivänä käy, kun on itsellä lapsia ja monesti vieraillakin. Lapset ei useinkaan innostu kuin jostakin tietystä osasta salaattia eivätkä saa mahaa täyteen. Poikkeuksiakin on, mutta näillä aika pienillä näin.
Hippu: ulkomailla asuessa on mullekin valaistunut tuo, ettei todellakaan tarvitse aina itse tehdä. Täällähän sitä ihmetellään ihan hirveästi jos itse on mennyt jotakin väkertämään :)
Anonyymi: meillä ei ole täällä ruisjauhoa käytössä, ja saattaisi olla todella vieras makuelämys brasseille nuo karjalanpiirakat. Ei sillä.. en ole koskaan suomessakaan tehnyt kun miehen mummo on tässä suvussa vastannut niiden leipomisesta aina. Pidän niistä tosi paljon mutta koen aika työläinä.
Lähetä kommentti