Ranskalainen omenapiiras |
Mieheni analysoi tänään syitä miksen osaa leipoa.. "koska makeiden leivonnassa EI vain PYSTY soveltamaan." Se on totta, en tosiaan pysty tekemään mitääään soveltamatta ja usein siksi epäonnistun. Miksi tänään epäonnistuminen on taas kovasti mielessä, on siksi koska ostin kaupasta pussillisen jotain hämäriä omena-päärynöitä, joista suunnittelin kotona taikovani piirakan kunnes tajusin että hedelmä on ihan kamala - mauton, mauton, mauton. Makeiden leivontaa ei ilmeisesti tehdä minulle ominaiseen tyyliin, ensin aineet kaupasta, sitten kotona pohdintaa millasta keksis? Sen lisäksi uuni savutti ihanasti koko talon mahtavan tuoksuiseksi vanhoilla ruuanjämillä kärähtäneenä pohjalle......
Pohja (pâte brisée)
4 dl vehnäjauhoja
125 g voita (tässä normaalisuolainen)
¼ dl sokeria
½ dl vettä
Pinnalle
noin 5 omenaa
1/4 - 1/2 dl sokeria (säätele omenoiden happamuuden mukaan!)
Omat lisäykset
pohjan päälle: 1/2 tl kanelia, 1/2 tl vaniljasokeria
omenien päälle: ripaus kanelia
Mittaa kulhoon jauhot ja jääkaappikylmä voi. Leikkaa veitsellä voi pienenpieniksi paloiksi. Nypi voi ja jauhot sekaisin. Tee keskelle kuoppa, johon kaadat sokerin sekä veden. Työstä taikinaa käsin, kunnes neste on imenyt kaikki jauhot. Älä vaivaa taikinaa enempää kuin on välttämättä tarpeen. Muodosta taikina möykyksi, kääri voipaperin sisään ja anna levätä jääkaapissa ainakin tunnin ajan.
Kuori omenat ja leikkaa ohuiksi lohkoiksi. Laita lohkot veteen, jossa on hieman sitruunamehua: tämä estää tummumisen. Kauli taikina ohueksi levyksi ja nosta voideltuun vuokaan. (itselläni pieni, reilu 20 cm halkaisija ja taikinaa jäi yli eli menee normaalivuokaan) Laita pohjan päälle maun mukaan kanelia ja vaniljasokeria. Aseta omenalohkot tiiviisti taikinan päälle kiertäen. Taita reunat alas tai leikkaa lyhyemmäksi. Ripottele päälle sokeria omenoiden happamuuden ja oman maun mukaan. Koristele vielä kanelilla.
Paista kuumassa uunissa: n. 265 asteessa (kiertoilma) n. 20 minuuttia. Varo palamista, mutta älä myöskään jätä liian “kalpeaksi”: kyse on minuuteista tai jopa vähemmän.
Piirakka on parhaimmillaan vastaleivottuna ja viilentyneenä! Söimme piiraan vaniljakastikkeen kanssa.
7 kommenttia:
ihanaa minun lempiherkkua.
Kaunis piirakka!
Itsellani leipominen on aina pienta arpapelia - onnistuu tai ei. Sovellan aina ohjeita tai keksin niita itse, joten epaonnistumisen riski on aina suuri. Sitten vain testaan ja muokkaan reseptia ja kokeilen uudestaan.
Olikohan ne sinun ostamat hedelmat nashi-paarynoita? Ne ei yleensa ole kovin makeita ja hedelmaliha on aika kova.
Ihana piirakka! Rakastan leipomista,mutta teen sitä äärimmäisen harvoin;vain silloin kun vien jollekin tuliaisia esimerkiksi. Omenapiirakat ovat kyllä herkkua.
Omenapiirakat ovat ihan parasta. Minulla on ihan sama ongelma leipomisessa. Pullataikinat ja vastaavat, jotka voi vetää "tunteella" onnistuu parhaiten, muutoin olen todella laiska leipuri, kun siinä pitää olla niin pikkutarkka
Todella kaunis piirakka! Minäkään en osaa olla soveltamatta ruokaa laittaessa tai leipoessa ;)
Maukkaalta näyttää tuo piirakka,
ja herkulliselta koko blogi!
* mums *
Maria: voi kuule kun tietäisin.. nimi oli tosiaan ihan omena-päärynä lapussa :) olivat joku risteymä, vaaleampia kuin omena, aika pyöreitä mutta ei ihan niin pyöreitä kuin omena.. Liha oli päärynämäisen vetistä ja rouskuvaa.. makua ei yhtään. Vauva tykkäsi rouskutella tosin!
Lähetä kommentti