Arabialaisia klassikoita

Tänään maisteltiin miehen kanssa yhdessä Le Pain Quotidien (Shopping Cidade Jardim, Sao Paulo) klassikkoannosta, arabialaista lautasta, jossa oli babaganoushia, hummusta, quinoa-taboulehia ja talon leipiä. Kertakaikkiaan herkullista! Arabialaiseen ruokaan en sitten kyllästy koskaan. Viime aikoina vielä olen saanut sitä aivan erinomaisesti tehtynä. Tämä välipala muistutti taas kuinka yksinkertaista ja hyvää nämä arabialaiset klassikkoherkut oikein ovat - voisi kotonakin joskus taas herkutella. Tästä paikasta saa myös jo suosikeiksi nousseita pistaasikakkusia ja hyvää kahvia.

Kotikokeille olen merkkaillut ylös tekemiäni arabialaisia tahnoja mm. hummus ja porkkanadippi & hummus.  

Näkymiä Cidade Jardimista päin kuvattuna (kännykällä)

Kahvia ei tietenkään voinut jättää väliin

Pistaasikakkuset täällä on niin herkullisia.. 

Prato Mediterraneo

Naapuruston uusi kokeilu - Nutrisom-ravintola

En ole ikävä kyllä kauheasti keittiössä aikaa viime aikoina viettänyt, paitsi loppumattoman vauvanruokaprojektin kimpussa..  ja koska meillä on miehen kanssa sopimus, että käymme väh. yhden kerran viikossa kahdestaan ravintolalounaalla, pääsen usein kokeilemaan kaikenlaista uutta. Tästä asuntomme sijainnista jaksan iloita jatkuvasti - meidän läheltä kun löytyy näitä ravintoloita vieri vierestä katu toisensa perään. Viime aikoina olemme syöneet eniten sushia, hieman hienompaa arabialaista, italialaistyyppistä tai sitten paikallista. Tänään otimme muutaman kävelyaskeleen enemmän ja koitimme ensimmäistä kertaa Nutrisom Naturalmente -ravintolaa Rua Ramos Batistalla. Kokeilu ei jää viimeiseksi, koska buffetin valikoima oli ihan huima erityisesti kasvisalkupaloissa.. ja melkein kaikki erinomaista! 

Tänään jäi erityisinä suosikkeina mieleen monikin: 

suolapedillä maanneet pienet perunat vaalealla yrttitahnalla

lohitartar (maistelin siinä ainakin: ricottaa, sitruskypsytettyä lohta, kurkkua, ruohosipulia, rusinaa)

marinoidut artisokat -salaatti
friteeratut kesäkurpitsat kastikkeella

artisokkaraviolit
peruna catupiryllä

hillottua goiabaa 
kääretorttu (1. kertaa söin ihan suomalaisen kotona valmistetun makuista kääretorttua!)
suklaakakku

Sen sijaan en innostunut tuosta siemenpäällysteisestä kovin sipulisesta piiraasta.

Kuten arvata saattaa, en jaksanut sittenkään kaikkea pääruokalautaselle keräämääni, mutta yritin kyllä kovasti ;)  

Taidan laittaa ostoslistalle nuo lohitartarin aineet, koska molemmat tykästyimme todella. 

Ravintola Tintån lounas

Ravintola Tintån lounaskeitto (juures-tuorejuustokeitto) oli tosi hyvää  

Moi täältä kesälomalta ja tervetuloa uudet lukijat! En saanut tehtyä aikomaani Portugali-kirjoitusta, koska ruokapuolella siellä ei tapahtunut kovin suuria, kuten lomilla yleensä ;) Matka oli kyllä muutoin oikein onnistunut ja Portugali aivan ihana maa.

Kuitenkin, Turussa pääsin testaamaan ravintola Tintån lounaan ensimmäistä kertaa vasta tällä viikolla. Paikka oli ihana - kodikas ja aika krouvi. Tunnelmallisessa tilassa oli pienehköt pöydät intiimisti lähekkäin. Myös pihalla oli muutamia paikkoja, mutta ne pöydät olivat aurinkoisena päivänä jo varattuja kaikki. 

Otimme keitto + salaattibuffetin, jolle tuli muistaakseni hintaa 10,50 EUR ja siihen sisältyi myös jälkkäriksi kahvi/tee. En tiedä hämääkö Sao Paulon korkeat hinnat, mutta kyllä tuo minusta jälkkärikahvin kanssa on tosi edullinen hinta buffetista, jossa oli runsaasti valinnanvaraa, raaka-aineet laadukkaita ja ilmeisesti osittain myös luomu- ja/tai lähiruokaa. Jo vuosia sitten loppui minusta useammasta Helsingin paikasta lounaan yhteydessä tarjottava ilmainen kahvi/tee. Kahvi kuului niin Tintån kuin Paninikin (Linnankatu 3, 20100 Turku) lounaaseen, että hyvin on Turussa näemmä asiat ;)  

Pidin Tintån sisustuksesta

Lounaaksi valikoitui salaattibuffetista tällainen annos tällä kertaa

Ravintola Tintåssa lounaalla 

Jos innostuit itsekin, ravintolan löytää täältä:

Ravintola Tintå
Läntinen Rantakatu 9, Turku

Nopeat lohipitaleivät, kasvislounasta naapurustossa sekä uusi Le Pain Quotidien

Pikaiset lohipitaleivät

Olimme tänään lasten kanssa liikkeellä yli 5 tuntia. Kierroksen alkuun kävimme lounaalla naapurustossa kasviscrêpeillä sekä hakemassa iltapäivän safarille mukaan naapurin uudesta leipomosta herkkuja. (Kaikki kuvat on tänään siis kännykkäkuvia liikenteestä). Mua kiinnostaa aina tosi paljon, kun uusia liikkeitä avataan lähelle, vaikka en ole lähellekään kaikkia vanhojakaan ruokapaikkoja ehtinyt käydä testaamassa. Asumme alueella, jossa on tosi paljon ruokapaikkoja ja erityisesti lähialueen bisnesmaailmalle suunnattuja lounaspaikkoja - lounasaikaan viikolla naapurustomme onkin aivan täynnä pikkutakkiporukkaa ja ruokapaikkoihin saa jonotella. Muutama tosi positiivinen uusi ravintola on avannut ihan vastikään taas naapurustoon, mutta tämä kahvila/leipomo/ravintola, jonka tänään testasin, on hieman erilainen paikalliseen tyyliin nähden. 

Se on nimittäin ranskalaistyyppinen ja näyttää vähän sellaiselta leipomolta, joita Euroopassa on totuttu näkemään. Kivaa vaihtelua siis meille :) Täältä Le Pain Quotidienista (sanahirviö) tarttui sitten mukaan minipistaasikakkuja, persikka-mantelileivos sekä muutama iso mutakakkupalanen. Kaikki oli tosi onnistuneita. Itse tykkäsin aivan erityisesti noista pistaasikakuista. Ne sisälsivät oikeasti pistaasia myös sisällä - ei mitään uutetta. Niihin oli jotenkin saatu myös ihana karamelisoitu pinta ja kaikin puolin, yksi herkullisimpia leivoksia pitkään aikaan. Joitakin säästyi vielä kotiinkin ja nautiskeltiin illalla mutakakkua kermavaahdon kanssa kotona. Täältä saa leipomotuotteiden lisäksi myös ruokaa ja suolaista syötävää, mutta niihin emme tarkemmin perehtyneet, koska olimme juuri tulleet lounaalta. Leipää maistelin kassajonossa ja tykkäsin kovasti. Kahvila on tosi kiva lisä naapurustoomme - haaveilen jo viikonloppubrunssista tässä valoisassa ja raikkaassa paikassa. Ainoa miinus oli, että myös hinnat olivat ns. aika eurooppalaisia, mutta eihän sitä nyt joka päivä... (esim. minipistaasikakku 2 EUR, iso mutakakku 3,3 EUR)

Vähän leipomopuolta 

Tuo ylärivin "pieni" cookie täytyy joku toinen kerta koittaa..

Siellä myytiin myös kotiin kaikenlaisia levitteitä, hilloja ja esimerkiksi teetä. 

Onneksi leipomo on lähellä.. 

Kahvilalla oli jopa nettisivut?! Kuvakaappaus sivulta: http://www.lepainquotidien.com.br/ 

Portobello crêpes -annokseni sisälsi portobello-sieniä, avokaadoa, rukolaa, aurinkokuivattua tomaattia, kesäkurpitsaa ja se tarjottiin peston, tapenaden ja salaatin kanssa. Ei varmaan vaikea kokeilla joskus kotonakin. Annos oli virkistävä poikkeus brasilialaisesta tyylistä määrä ennen kaikkea..

Kasviscrêpes

Aurinkokuivattu tomaatti, mozzarella, rukola -crêpes

Lopuksi vielä muistiin nopeaakin nopeampi lounas: 

Lohipitaleivät

pitaleipää
lohta
queijo cremoso: yogurt, tipo Labneh (myös esim. tsatsiki käy)
salaattia
tuoretta rukolaa
tuoretta vesikrassia
suolaa, pippuria

lime
(öljyä ja voita paistamiseen)

Mausta lohi reilulla suolalla ja ripauksella pippuria. Paista lohifilee kuumalla paistinpannulla voissa ja öljyssä niin, että koko paiston ajan painat filettä kattilan kannella. Purista pannulle limestä mehua kesken paiston. Paista molemmilta puolilta (painaen), mutta älä päästä lohta ylikypsäksi - se on parempaa ennen sitä. Lämmitä pitaleivät mikrossa tai uunissa ja täytä ne rukolalla, salaatilla, paistetulla lohella sekä kastikkeella. Nauti samantien lämpimänä.  

Lohi kannattaa kypsentää kattilankannella painaen - se saa ihanan pinnan

Kauppuri vitosen parhaat burgerit sekä lukijatutkimus

Vuohijuustoa parempaa burgeria saa hakea! 

Joko huomasitte, että blogini sivupalkkiin oikealle ylimmäksi on ilmestynyt Lukijatutkimus, johon vastaamalla voit voittaa lahjakortin? Tässä TNS Gallupin toteuttamassa lukijatutkimuksessa kartoitetaan blogini lukijoiden mielenkiinnonkohteita ja taustoja. Halutessasi voit siis osallistua pop-up-kyselyyn, johon vastanneiden kesken arvotaan palkinnoksi 10 lahjakorttia. Kysely on ohjelmoitu niin, että se näkyy jokaiselle kävijälle vain kerran. Kiitos vastaajille jo etukäteen! Blogissani puhaltelevat muuten hieman uudet tuulet lokakuun aikana, kun blogimaailmaan syntyy uusi Inspiration-konsepti, johon blogini on kutsuttu mukaan. Siitä lisää hieman myöhemmin.

Bloggaankohan jopa ensimmäistä kertaa lapsuuden kotikaupunkini Oulun ravintolatarjonnasta? Suosittelen lämpimästi Kauppuri 5 -nimistä burgeripaikkaa ihan Oulun keskustassa, Kauppurienkatu vitosessa. Nyt täytyy myöntää, etten keksi ainuttakaan paikkaa Suomessa, josta saisi parempia hampurilaisia. Koko annos, vuohijuustoburgeri, ranskikset ja chilimajoneesi olivat ihan luksusluokkaa. Kuten kuvasta näkee, paikassa ei pihtailla vuohenjuustossa - se oli hyvälaatuista ja sitä oli paljon ;) Sitä taas ei näe, että hampurilaisen kannen alla on iso kasa rukolaa ja ilmeisesti joku pestomajoneesi.. nam!  Mieheni valitsema pekoniburgeri sai aikaan samanlaiset hurraa-huudot. Kävimme syömässä arkipäivänä kahden jälkeen, mutta paikkaan oli silti jonoa ulos asti?! Eli muutkin olivat sen löytäneet.. kertoo varmaan jotakin? Hintataso oli matalahko laatuun nähden. Maksoin vuohijuustoburgeristani 11 euroa, ja ranskiksista 2 euroa lisää.

Kauppuri 5: menu löytyi seinältä ja tilaus tehtiin tiskille. 

Kauppuri 5: Paikan ulkonäkö oli minun makuuni hieman rähjäinen, mutta älä anna sen häiritä! Paikka oli tosi pieni, mutta sillä oli aika iso terassi. Kattoon oli kiinnitetty ilmeisesti asiakkaiden kuvia nimien kanssa?

Parempaa burgeripaikkaa ei Suomesta löydy :)

Oulun reissulla pitää toki hakea myös graavilohta kauppahallista. Lisäksi löysin rieskaa, saaristolaisleipää sekä mustaherukoita. Oulun kauppahalli on ihana.. olisin voinut viettää siellä kauemmankin aikaa ihmetellen paikallisia tuotteita mutta olin liikkeellä tyttären kanssa... ehkä ensi kerralla sitten. 

Graavikalaa saaristolaisleivällä sekä rieskalla illalliseksi :)

Miksi kauppahallit on aina niin kauniita?

Kuva juuri sadekuuron alla

Blankossa lounaalla (matkalla Suomessa)

Blankon ravintolasali on sisustukseltaan simppeli mutta kaunis. Salin restaurointi on erityisen
upea ja nousee simppelistä sisustuksesta esiin.  

Blanko on valittu ainakin vuosina 2011 ja 2012 vuoden parhaaksi ruokapaikaksi Turussa (City.fi). Pidän edelleen, tänäkin vuonna, Blankon ruuasta. Kävimme tällä kertaa vain pikaisella lounaalla, mutta lounaslistalta olisin voinut maistella vaikka kaikkea. Päädyin erittäin hyvään vaihtoehtoon, intialaiseen vindaloo-kanaan. Annokset on tosi reiluja ja ruoka herkullista. Konstailematonta mutta hyvää. Suosittelen!

Blankon Vindaloo-kana oli ihanaa. Naan-leivän tilalla oli joku paikallisempi leipä. Lisukkeina oli chutneytä ja jogurttikastike.

Muuten, olemme aloittaneet jokin aika sitten Suomen loman. Viileä syksyinen Suomi näyttää ihanalta, ja aika tuntuu olevan kokoajan kortilla kun kaikkea mukavaa näkemistä ja tekemistä on suunniteltu tälle suomilomalle. Ruokapuolella olen vielä keskittynyt ottamaan kiinni grillimakkara-, Hesburger-, ruisleipä- ja salmiakki-ikävää, mutta vakaa aikomus on viettää hieman aikaa myös keittiön puolella puuhastellen.. :) Mm. herukkapensaat odottavat keräilijää.. Ihanaa syksynalkua kaikille!

Mökillä näyttää aina syksyisin tältä

Vaihtelu virkistää - mansikka-suklaapizza

Mieheni tuossa tuumasi, että tämä jos joku on oleellista pistää blogiin. Tässä tulee siis makean pizzan esittely. Makeita pizzoja saa Brasiliasta joka puolelta - ne on oikein kansallisherkku. Kuvassa oleva on take away Pizza Camelo -nimisestä paikasta.

Kuuluuko Banoffee suosikkijälkkäreihisi? Etkö saa senkään makeudesta tarpeekseen? No kokeiles makeaa pizzaa: 

Mansikka-suklaapizza (Pizza Doce)

tavallisen pizzan reseptillä tehty pizzapohja
kinuskikastiketta
tuoreita mansikanpuolikkaita
puolimakeaa suklaakastiketta
nomparelleja koristeeksi

Paista normaalilla reseptilläsi pizzapohja valmiiksi. (käyttäisin ehkä öljyä voin sijasta pohjan tekoon peruspizzaohjeeni sijasta ;) Toki voit laittaa pohjaan ripauksen sokeriakin jos siltä tuntuu, itse en kyllä maista, että pohjassa sokeria olisi. Voit koettaa myös kiertää pienen reunuksen pizzaan, mutta se ei ole välttämätöntä.

Levitä täytteen aineet valmiin uunista tulleen pizzapohjan päälle. Nauti. 

Nomparellit viimeistelee tämän unelman.. 

Lanchonete, punnitse & syö

Almoço por quilo. Brasiliassa lounastetaan yleisimmin per kilo -konseptilla.

Täällä meidän kotikulmilla lounasruokapaikat poikkeavat suomalaisista siinä, että tarjolla on melkeimpä yksinomaan ravintoloita, joissa buffetpöydästä velotetaan "per kilo". Meidän onneksi, kotitalomme kulman takaa alkaa juuri tällainen lanchonete-kadunpätkä, jonne alueen bisnesihmiset suuntaavat lounastamaan. Lanchonetet ovat auki vain lounasaikaan 11-15, jotkut lisäksi myös aamuisin, mutta illallisaikaan ne ovat jo sulkeneet ovensa. Jos mahdollista, kannattaakin aina suunnata kauppakeskusten ketjujen sijasta tällaisiin lounaspaikkoihin Brasiliassa. 

Tässä lanchonetessa, josta minulla on nyt muutamia huonoja kuvia esitellä, ruoka on erinomaista. Tarjonta on toki hyvin samanlaista myös naapuripaikoissa, mutta jokaisella on ne omat erikoisuutensa, minkä vuoksi saavat kanta-asiakkaita. Minua kiinnostaa tässä paikassa mm. pari kertaa viikossa tuleva sushi-kokki :) Buffet-pöytä sisältää alkuun paikan päällä kysynnän mukaan kokin tekemiä susheja (toisena päivänä jotakin muuta erikoisuutta), 25 erilaista salaattia, lämpimiä ruokia ja -lisukkeita, jälkiruokia ja grillin. Grillissä tarjolla punaista lihaa monessa muodossa (maminha, picanha..), lohta, kanaa, sydämiä, lihamakkaroita.. 

Buffet-pöydän sisältöä esitellään toki ohikulkijoillekin - tänään on sushipäivä kaiken perinteisen lisäksi.

 

Konsepti toimii siis niin, että tiskien alussa on lautaspino, josta jokainen poimii lautasen, täyttää sen kuinka itse haluaa buffetista, siirtyy grillin kautta kassalle, jossa annos punnitaan. Sieltä saa mukaan kuitin, johon on merkitty annoksen hinta, mahdolliset juomat ja jäkiruuat. Menet syömään lounaasi ja maksu tapahtuu poistuttaessa ulko-ovella sijaitsevalle eri kassalle. Ruuhka-aikaankin ravintolat pysyvät kivasti toimivina, kun ruuanottohetkellä ei vielä tarvitse kaivella rahoja ja pankkikortteja.

Mitä sitten on oikeasti tarjolla?

Tällä kertaa valitsin jälkiruuaksi mielettömän hyvän marenki-tuoreet mansikat -herkun. 

Salaatteihin kokosin salaatinlehtiä, mansikoita, kurkkua, kikherneitä, grillattua paprikaa ja tomaattia. Toki lautaselle päätyy aina myös vaaleita papuja, tällä kertaa riisini on maustettu pekonilla ja kaalilla (couve - mikäs kaali se on?) Oikein herkkuani on tuo keltainen perunamuusin näköinen mössö, joka on mandioquinha/ white carrot pyreetä. Ja lopulta grillattua maminhaa.  

Äh miten huono kuva, no joka tapauksessa näyttää pätkän buffettia

Oma suosikkini, sushikokki taikoo herkkuja pari kertaa viikossa. Paikka edustaa tyyliltään hyvin tyypillistä lanchonetea: sinne tullaan syömään, ei viihtymään miellyttävässä miljöössä ;)

Ruoka-annokseni maksoi 9,5 EUR ja jälkiruoka 1,5 EUR. Voisin toki syödä kevyemminkin, mutta ei tämä minullekaan ihan joka päiväistä ole, niin maistelen mielelläni monenlaista.

Ruoka-allergiat saattaisivat olla Brasiliassa haaste.. missään ei lue mitä mikäkin mössö sisältää... Yhden kerran tilasin pizzan ilman sipulia, mutta silti pintaa koristi kauniisti sipulirenkaat.   

Pizza Braz ja catupiry-kokemus

Pizza Basilica

Pizzapaikkojen ongelma São Paulossa on poikkeuksetta liiallinen täytteiden määrä. Täällä pätee usein ravintoloissa ajattelumalli, että asiakkaalle tarjotaan sitä parempaa, mitä runsaampi annos on.. Pizzassa se on mielestäni iso miinus. Italialaista pizzaa on täältä hankala löytää, vaikka paulistanot itse pitävät pizzojaan italialaisina, ja parhaana mitä kaupungin pikaruokasektori tarjoaa. Suurin osa pizzerioista on mielestäni ikävä kyllä huonoja tai keskinkertaisia. Pizza Braz -ketjua kokeilimme viimeksi, kun juhlistimme perheellä (tosin kotiinkuljetusmuodossa) jotakin. Pizzeria on valittu São Paulon parhaaksi pizzeriaksi 2010 ja 2011. Tilasimme kotiin serranokinkkupizzan ja basilikapizzan. Kovin runsaita olivat nämäkin, mutta varmasti kaupungin pizza-aatelistoa. 

Braz Pizza, São Paulo, Brasilia

http://www.casabraz.com.br/

Suosittelemme!

Herkuttelu voi alkaa..

Vinkki! Jos haluaa syödä pizzan paikallisittain erittäin tyypillisesti, ota kombinaatio kinkku, sipuli, oliivi ja catupiry-tuorejuusto (useimmiten myös kananmuna!). Se saattaa löytyä listasta nimellä portuguesa tai catupiry. Tällaisilla täytteillä tehdään leipomoissa myös pasteijoita, joita myydään ainakin nimellä paulistano (eli sao paulon asukas). Varaudu kuitenkin, että catupiryä pursotetaan pizzan päälle ristikkona niin paljon, että se vastaa suurin piirtein kokonaisen majoneesituubin sisältöä ja peittää alleen kaiken muun :P Se on yksi paikallisten herkku, johon en ole päässyt kiinni. 

Vanhempi kuva tällaisesta catupiry-päällysteisestä pizzasta. Kuten kuvasta näkee, se peittää alleen kaiken. Rehellisyyden nimissä täytyy sanoa, etten kertakaikkiaan pysty syömään tätä paikallista herkkua.

Pizza Braz -kotiinkuljetettuna

Pizza Braz - Basilica