maanantai 31. joulukuuta 2012

Onnellista uutta vuotta 2013!

Uuden vuoden makeaksi tein nopean Banoffee-tyyppisen piiraan

Uusi vuosi on Brasiliassa joulun ja karnevaalien kanssa vuoden suurimpia juhlia. Täällä on tapana juhlia uutta vuotta rantakohteissa iloisissa tunnelmissa tanssien ja raketteja paukutellen. Rannalta haetaan vähän vilvoitusta paahtavaan helteeseen - enkä ihmettele.. pidempään lämmöt ovatkin olleet kolmessa kympissä.

Brasilialaiset ovat kovin taikauskoista kansaa. Näitä erilaisia uskomuksia näkyy arjessakin, mutta esimerkiksi uutena vuotena brassit pukeutuvat uusiin valkeisiin vaatteisiin. Tämän ajatellaan tuovan vaurautta ja rauhaa. 

Uuden vuoden rituaaleihin liittyy paikallisilla menestyksen ja onnen tavoittelu: paikalliset hakeutuvat rannoille, hyppäävät seitsemän aallon yli, lausuvat toiveen uutta vuotta ajatellen ja heittävät kukkia veteen. Niin, ja kiittelevät meren jumalatarta Lemanjaa (paikallisen Umbanda-uskonnon jumala). En oikeasti tiedä, onko kyseessä sellainen juhannustaikatyyppinen juttu, jota kukaan ei oikeasti toteuta, mutta kovasti on lähipiiristä kuulunut suunnitelmia tällaisten taikojen suuntaan.

Itse olen sen verran tyytyväinen tapaus, etten muista juuri uuden vuoden lupauksiakaan aiemmin antaneeni.. pitäisiköhän tänä vuonna? 

Inspiraationa illan makealle tarjottavalle käytin jo aiemmin täällä tekemääni Banoffeeta

Banoffeen lisäksi tämän lapsiperheen uuden vuoden menu sisältää tänä vuonna minas gerais -juustosalaattia (paikallinen erikoisuus) ja itse tehtyä pizzaa, nakkeja, perunamuussia jne jne.. :) 

Pikkusen mua hirvittää jo valmiiksi se taatusti aika järeä melu, jota päästään tämän vuorokauden aikana kokemaan. Täällä kun pienempikin jalkapallo-ottelu räjäyttää koko kaupungin huutamaan, tööttäämään ja räjäyttelemään kaduille. Unta on varmaan turha ainakaan odotella? Tässä raskauden loppupuolella ja taaperon kanssa, päätimme, ettei tänä vuonna suunnata edes ravintolaillalliselle, vaan nautiskellaan vain  näkymistä täällä korkealla kotona hyvin herkutellen. Taidetaanpa ottaa päiväunetkin, että jaksetaan valvoa oikein myöhään koko porukka. 

Miten teilläpäin vietetään tänä vuonna uutta vuotta? 

Uuden vuoden juhlintaa täältä viime vuodelta, lähde: www.leiaja.com

Mukavaa vuodenvaihdetta ja ennen kaikkea onnellista uutta vuotta 2013 
kaikille lukijoilleni! 

tiistai 25. joulukuuta 2012

Suomalainen joulu Brasiliassa

Jouluaamuna keitin ihan perinteisen riisipuuron, jota söimme kanelilla, sokerilla / voinapilla. Saaristolaisleipä ja graavilohi meni myös hyvin kaupaksi. Puuroriisiä meillä ei ole saatavilla, mutta piiiitkällä haudutuksella sain sen puuroksi, paremmin kuin testiversiossa. Ja tottakai täysmaitoon tehtynä.

Tässä vaiheessa suuntasimme uimaan ja joulusaunaan sulattelemaan aamupuuroa. Meillä oli asteita todella paljon jouluaattona. Onneksi jouluruuat oli aika pitkälti vain kokoamista ja esillelaittoa vaille valmiita. Rosolli, kinkku kastikkeineen ja kaviaarileivät taisivat viedä jouluaaton ruuanlaitosta eniten aikaa.   

Punajuurien keittoaika oli toooosi pitkä. No, loppujen lopuksi kuorin meille sitten vain yhden tätä jouluaaton ateriaa varten, koska ihmiset odotteli jo malttamattomana ;)

Joulupöydän kunkku oli tänä vuonna erityisen hyvää - mieheni valmisti kinkun alusta loppuun saakka itse. Parempaa ei ole syöty aiemmin. Haudutteli todella pitkään matalassa lämmössä uunissa tätä reilu 4,5-kilon kinkkua. Ja olipas ilo saada seuraa keittiönkin puolelle :)

Graavilohi sinappi-tilli-majoneesikastikkeineen. Imelletty perunalaatikko, jonka tein viikolla pakkaseen, lämmitettiin. Helpotti kummasti aaton puuhastelua.

Päädyin jättämään juustolautaselta jopa juustoja pois, koska arvelin, ettei niitä jouluaattona jakseta maistella. No, eipä niitä tosiaan jaksettukaan. Litsejä sen sijaan söin muutaman jälkiruuaksi. 

Suomesta lähetettyä saaristolaisleipää. Se sopi hyvin mm. sienisalaatille kuin graavilohelle..

Yksi joulupöydän yllättäjistä oli omatekoinen vanhanajan rosolli punajuurikermalla. Pidin tästä erityisen paljon.

Alkuillasta ja pikkasen pitkin päivääkin availimme lahjoja. Kiitos monille meitä muistaneille! Joulupöydän makeiden maistelu jäi myös lähinnä konvehtien tasolle.. Eiköhän niitä ehdi nautiskella tässä.. 

Rauhallisia välipäiviä kaikille!

lauantai 22. joulukuuta 2012

Graavilohi jouluksi


Graavilohi kannattaa tehdä itse - maistuu aivan erilaiselta kuin vakuumipakatut kaupasta

Tämän vuoden graavilohen tein aikalailla Pirkan ohjeella. Empä muista olenko aiemmin aiheesta edes reseptejä lukenut vaan tehnyt ihan näppituntumalla ja äidin kanssa keskustellen. Ajattelin, että muistuttelen aiheesta, koska maussa on valtava ero itse tehdyn graavauksen ja kaupan valmiin vakuumipakatun graavikalan välillä - vielä ehtii graavata kalan täksi jouluksi.

Graavilohi viipaloituna tarjolle

Graavilohi (tein alle 500 g palasen)

n. 700 g lohifileetä
n. 1 1/2 rkl karkeaa merisuolaa
1-2 tl sokeria
valkopippuria
runsaasti tuoretta tilliä
(koristeluun tilliä ja sitruunaa)

Pane lohifilee leikkuulaudalle voipaperille nahkapuoli alaspäin. Poista ruodot tarvittaessa. Ripottele pinnalle tasaisesti merisuolaa, sokeria ja rouhittua valkopippuria. Asettele tillin oksia lohen pinnalle. Leikkaa filee kahtia ja nosta palat päällekkäin lihapuolet vastakkain. Ujuta merisuolaa myös molemmille nahkapuolille leivinpaperin ja nahan väliin hieman. Kääri kalat voipaperiin tiiviiseen pakettiin ja anna kalan suolaantua jääkaapissa 1-2 vuorokautta. Kääntele kalapakettia välillä, jotta kala suolaantuu tasaisesti. Poista tillinoksat ja irtoavat mausteet kalan pinnalta tarjoiluvaiheessa.

Leikkaa kala ohuiksi viipaleiksi ja/ kierrä viipaleet ruusukkeiksi tarjoiluvadille. Koristele sitruunalohkoilla ja tillillä.


Graavilohi matkalla kohta jääkaappiin

perjantai 21. joulukuuta 2012

Jouluiset brigadeirot pikkukupeissa joulupöytään

Brigadeirot sopivat joulupöydän jälkiruuaksi jouluisilla mausteilla

Ehkä maailman nopein ja helpoin pieni jälkkäri, josta saa juhlaan kuin juhlaan sopivan helposti varioimalla koristeissa ja mausteissa: 

Jouluiset brigadeirot pikkukupeissa (10 kpl)

1 tlk kondensoitua maitoa (Nestle Moca)
2 dl kermaa (creme de leite)
80 g tummaa suklaata
1/2 tl kanelia
reilu hyppysellinen kaardemummaa morttelin kautta
reilu 1 tl vanilja-aromia tai vaniljasokeria
Koristeluun: pari piparkakkua, kourallinen mantelilastuja, rusinoita pieneksi leikattuna, tomusokeria siivilän kautta

Lämmitä kattilassa kondensoitu maito ja suklaa. Sekoittele 5 minuuttia. Lisää sitten vielä kerma ja sekoittele 5 minuuttia miedolla lämmöllä. Mausta. Laita levy pois päältä, sekoita hyvin ja valuta löysähkö massa pikkukuppeihin (10 kpl). Koristele ja laita kupposet jääkaappiin tekeytymään paksummaksi ja odottelemaan tarjoilua mutta ota tunti ennen tarjoilua lämpenemään huoneenlämpöön. (Huom! Odota kuitenkin, että massa paksuuntuu jääkaapissa, eli brigadeiroja ei voi syödä heti vaan massan vetäydyttyä paksuksi) 

Jos sinulla on kiire, vastaavasti voit tehdä myös niin, että laitat koristelemattomat brigadeirot pakkaseen ja otat ne tunnin päästä koristeltavaksi ja tarjoilet samantien. Mutta ne säilyvät pakkasessa pidempäänkin, jos niille ei ole heti käyttöä. En ole itse testannut muuttuuko koristeet jotenkin pakkasessa, ja siksi suosittelen koristelua vasta tarjoiluvaiheessa. 


Joulupöydän makeita pikkusyötäviä

Brigadeirojen koristelussa on rajana vain mielikuvitus

Äidin imelletty perunalaatikko


Imelletty perunalaatikko kuuluu joulupöytäämme aina

Imelletty perunalaatikko lienee jouluruokaresepteistä se kaikkein eniten tunteita herättävä. Sen tekotapaan näyttää sisältyvän kaikenlaisia uskomuksia ja mummoilta perittyjä tapoja. Siitä ovat kirjoittaneet viime aikoina mm. Siskot kokkaa,  Herkkusuun lautasella ja Pumpkin Jam

Asiat, jotka näyttävät jakavan eniten mielipiteitä aiheen tiimoilta ovat mm:
- perunalajikkeen valinta: osa kannattaa jauhoisia, osasta vain kiinteä peruna sisältää tarpeeksi tärkkelystä, jolloin laatikko imeltyy hyvin
- keitetäänkö peruna kuorien kanssa vai ilman
- käytetäänkö siirappia vai ei
- tapahtuuko imellytys huoneenlämmössä vaiko uunissa

Itse kuulun niihin, joiden mielestä imelletty perunalaatikko on ihan joulun pääherkkuja, jolloin onnistumiselle on jopa pientä painetta. Tänä vuonna emme edes muita laatikoita tee. Pidän myös, että perunalaatikkoni on makea, jolloin haluan siihen lisämakeutta siirapilla. Uunikypsennysvaiheessa kodin valtasi aivan ihana imelletyn perunalaatikon tuoksu - en meinaa odottaa, että päästään joulupöytään asti.  Tällä välin jouduin kuitenkin vielä laittamaan laatikot pakkaseen odottelemaan H-hetkeä.

Ohje, jonka sain äidiltäni on ikivanha ja sen mukaan äiti on aina tehnyt. Perunalajikkeet ja lämpötilat on meillä täällä kovin erilaisia Suomeen verrattuna, että ikivanha ohje hieman nyt muuttui käsissäni. Meillä on täällä niinkin ruhtinaalliset perunavalikoimat kuin "yleisperuna", joka ei ole jauhoinen. Löysin luomupuolelta lisäksi toisenkin yksittäispakatun ;) lajikkeen, jonka peruna oli kooltaan paljon suurempi, ja sitten osoittautui kuoriessakin jauhoisemmaksi kuin tuo yleisperuna. Eli käytin pääasiassa ei-niin jauhoista ja laitoin mukaan myös muutaman tosi ison jauhoisemman perunan, jotka ostin siis ihan mielenkiinnosta. 

Kahdesta kilosta perunaa sain kaksi leipävuoallista sekä pari pienempää uunivuokaa imellettyä perunalaatikkoa. Laatikot kuvattu yövalaistuksessa uunista tulleena. 

Äidin imelletty perunalaatikko (testissä Brasiliassa)

2 kg perunoita (jauhoisia)
1 dl vehnäjauhoja (tuoreita)
noin 9 dl maitoa (käytin rasvaista). ehkä 1-2dl vähempikin riittäisi?
100 g voita
3 tl suolaa
n. 4-6 rkl siirappia
n. 1 tl muskottipähkinää

Pese perunat ja keitä ne kuorineen pehmeiksi suolattomassa vedessä. Kuori perunat kuumina vaikkapa keittiöliinaa apuna käyttäen ja soseuta ne perunasoseuttajalla. Sekoita vähän jäähtyneeseen survokseen tuoreet vehnäjauhot (etteivät jauhot pala). 
  
Imellytys: Peitä astia (minulla emalikattila) tiiviillä kelmulla ja kannella ja pidä lämpimässä paikassa 4-6 tuntia tai vaikkapa ihan yön yli. Lämmin paikka voi olla esim. säännöllisesti lämpimänä pidettävä vesihaude tai hieman yli 50-asteinen uuni. Imeltyessään sose hieman löystyy ja muuttuu väriltään tummemmaksi. Koska meillä ei saa uuniin noin pientä lämpötilaa, mutta huonelämpö on yli 30 näin kesällä, imellytin sosetta liedellä niin, että pari kolme kertaa tunnissa kävin nostamassa tulen kattilan alle hetkeksi, jolloin kelmutetussa emalikattilassa pysyi hyvin lämpö kuumassa suljetussa keittiössä. 

Lopuksi: Lisää maito, sulatettu rasva, suola, pienellä terällä raastettu muskottipähkinä ja (tarvittaessa) siirappi. Kaada hyvin vellimäinen seos uunivuokiin, niin että pinnalle jää n. 1/3 kuohumisvaraa. Paista uunivuoassa 150 asteessa 3 tuntia.

Keitä perunat kuorineen suolattomassa vedessä imellettyä perunalaatikkoa varten

ps. Olin aivan hämmentynyt, kun ostelin joulukukkia, koska amaryllikseni maksoi vaivaiset 2,7 EUR. Joulutähtiä saa sitäkin halvemmalla.  Tunnelmallista joulunaikaa kaikille! 

maanantai 17. joulukuuta 2012

Hernekeitto joulukinkusta

Pitkään haudutettu hernekeitto joulukinkusta

Muistuttelen jo etukäteen, että huolella hauduteltu hernekeitto on muuten oiva syy jättää syömättä joulukinkkua ihan ähkyyn saakka. Syy, miksi tein hernekeittoa jo ennen joulua, on siinä, että mieheni valmisti testiksi meille joulukinkun, joka onnistui aivan loistavasti. Vieläpä ihmiseltä, joka ei ole juuri ruokaa laitellut... Akateeminen lähestymistapa eli paljon kirjallisuutta aiheesta ennen hommaan ryhtymistä oli varmaan nytkin avain onnistumiseen. Toki hän taidolla valikoi ohjeista parhaimmat ;) 

Hernekeitto-ohjeitakin tuli luettua aika tiiviisti netistä, ja mm. Keltaisesta Huvilasta löysin oikein hyvän perusreseptin pitkään haudutetulle hernekeitolle. Sitä mukaillen tein tämän hernekeiton, joskin lisäsin vielä keittooni porkkanaa, hieman mustapippuria, lorauksen kermaa, ruohosipulia ja meiramin tilalla jouduin käyttämään tuoretta mäkimeiramia. Kinkkuakin käytin hieman enemmän kuin alkuperäisessä. En tiedä onko tuon yrtin maku yhtään samasta maailmasta, mutta lopullinen keitto maistuu tosi hyvälle - en huomaa eroa Suomessa nauttimiini. Itse tehdyssä on ihanan syvä maku. Tämä keitto ei kuitenkaan ole mitään pikaruokaa vaan vaatii pitkää hauduttelua ja etukäteen vielä pitkän herneiden liotuksenkin.

Hernekeitto joulukinkusta (kattilallinen)

500 g kuivattuja herneitä (minulla valmiiksi puolitettuja)
2,5 litraa vettä (laitoin enemmän koska hauduttelin välillä ilman kantta ja vettä haihtui)
2 tl suolaa
2 tl meiramia (tai tuoretta mäkimeiramia)
3 rkl sinappia
1 sipuli
1 porkkana
hieman tuoretta ruohosipulia
n. 600 g joulukinkkua pieneksi kuutioituna
reilu loraus kermaa
ripaus mustapippuria myllystä

Pese herneet siivilässä. Mittaa vesi kattilaan ja lisää suola, anna herneiden liota vedessä yön yli. Laita herneet kiehumaan liotusvedessä ja anna keiton porista hiljalleen kahden tunnin verran ennen kuin lisäät muita aineita.  Aika alussa keiton pinnalta pitää kuoria pois vaahtoa ja mahdollisesti pintaan nousseita herneen kuoria. Muista hämmentää silloin tällöin, ettei keitto pala pohjaan. Seuraa myös veden riittävyyttä. Lisää parin tunnin keittelyn jälkeen herneiden joukkoon silputtu sipuli, pienitty porkkana ja kinkku pieninä kuutioina. Mausta yrteillä, kermalla ja sinapilla. Tarkasta maku. Anna keiton kypsyä hiljaisella lämmöllä kaikkinensa noin 4 tuntia ennen ruokailua.